hanakkuus

Suomi

Substantiivi

hanakkuus (40)

se, että on hanakka

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑnɑkːuːs/
tavutus: ha‧nak‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hanakkuus	hanakkuudet
genetiivi	hanakkuuden	hanakkuuksien
partitiivi	hanakkuutta	hanakkuuksia
akkusatiivi	hanakkuus; hanakkuuden	hanakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hanakkuudessa	hanakkuuksissa
elatiivi	hanakkuudesta	hanakkuuksista
illatiivi	hanakkuuteen	hanakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hanakkuudella	hanakkuuksilla
ablatiivi	hanakkuudelta	hanakkuuksilta
allatiivi	hanakkuudelle	hanakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	hanakkuutena	hanakkuuksina
translatiivi	hanakkuudeksi	hanakkuuksiksi
abessiivi	hanakkuudetta	hanakkuuksitta
instruktiivi	–	hanakkuuksin
komitatiivi	–	hanakkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hanakkuude-
vahva vartalo	hanakkuute-
konsonantti- vartalo	hanakkuut-

Etymologia

sanan hanakka vartalosta hanakk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on hanakka

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hanakkuus Kielitoimiston sanakirjassa