hanakkuus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hanakkuus (40)

  1. se, että on hanakka

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑnɑkːuːs/
  • tavutus: ha‧nak‧kuus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hanakkuus hanakkuudet
genetiivi hanakkuuden hanakkuuksien
partitiivi hanakkuutta hanakkuuksia
akkusatiivi hanakkuus;
hanakkuuden
hanakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hanakkuudessa hanakkuuksissa
elatiivi hanakkuudesta hanakkuuksista
illatiivi hanakkuuteen hanakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hanakkuudella hanakkuuksilla
ablatiivi hanakkuudelta hanakkuuksilta
allatiivi hanakkuudelle hanakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi hanakkuutena hanakkuuksina
translatiivi hanakkuudeksi hanakkuuksiksi
abessiivi hanakkuudetta hanakkuuksitta
instruktiivi hanakkuuksin
komitatiivi hanakkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hanakkuude-
vahva vartalo hanakkuute-
konsonantti-
vartalo
hanakkuut-

EtymologiaMuokkaa

sanan hanakka vartalosta hanakk- ja suffiksista -uus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa