hankkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahankkiminen (38)
- teonnimi verbistä hankkia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hankkiminen | hankkimiset |
| genetiivi | hankkimisen | hankkimisten hankkimisien |
| partitiivi | hankkimista | hankkimisia |
| akkusatiivi | hankkiminen; hankkimisen |
hankkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hankkimisessa | hankkimisissa |
| elatiivi | hankkimisesta | hankkimisista |
| illatiivi | hankkimiseen | hankkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hankkimisella | hankkimisilla |
| ablatiivi | hankkimiselta | hankkimisilta |
| allatiivi | hankkimiselle | hankkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hankkimisena (hankkimisna) |
hankkimisina |
| translatiivi | hankkimiseksi | hankkimisiksi |
| abessiivi | hankkimisetta | hankkimisitta |
| instruktiivi | – | hankkimisin |
| komitatiivi | – | hankkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hankkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hankkimis- | |