hanskaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahanskaaminen (38)
- teonnimi verbistä hanskata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hanskaaminen | hanskaamiset |
| genetiivi | hanskaamisen | hanskaamisten hanskaamisien |
| partitiivi | hanskaamista | hanskaamisia |
| akkusatiivi | hanskaaminen; hanskaamisen |
hanskaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hanskaamisessa | hanskaamisissa |
| elatiivi | hanskaamisesta | hanskaamisista |
| illatiivi | hanskaamiseen | hanskaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hanskaamisella | hanskaamisilla |
| ablatiivi | hanskaamiselta | hanskaamisilta |
| allatiivi | hanskaamiselle | hanskaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hanskaamisena (hanskaamisna) |
hanskaamisina |
| translatiivi | hanskaamiseksi | hanskaamisiksi |
| abessiivi | hanskaamisetta | hanskaamisitta |
| instruktiivi | – | hanskaamisin |
| komitatiivi | – | hanskaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hanskaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hanskaamis- | |