haparoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaparoiminen (38)
- teonnimi verbistä haparoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haparoiminen | haparoimiset |
genetiivi | haparoimisen | haparoimisten haparoimisien |
partitiivi | haparoimista | haparoimisia |
akkusatiivi | haparoiminen; haparoimisen |
haparoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haparoimisessa | haparoimisissa |
elatiivi | haparoimisesta | haparoimisista |
illatiivi | haparoimiseen | haparoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haparoimisella | haparoimisilla |
ablatiivi | haparoimiselta | haparoimisilta |
allatiivi | haparoimiselle | haparoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haparoimisena (haparoimisna) |
haparoimisina |
translatiivi | haparoimiseksi | haparoimisiksi |
abessiivi | haparoimisetta | haparoimisitta |
instruktiivi | – | haparoimisin |
komitatiivi | – | haparoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haparoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
haparoimis- |