hapatin
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- sammio, johon hapatteen voimalla hapatettava taikina asetetaan happanemaan
- (vanhentunut) hapate
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑpɑt̪in/
- tavutus: ha‧pa‧tin
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hapatin | hapattimet |
genetiivi | hapattimen | hapattimien hapatinten |
partitiivi | hapatinta | hapattimia |
akkusatiivi | hapatin; hapattimen |
hapattimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hapattimessa | hapattimissa |
elatiivi | hapattimesta | hapattimista |
illatiivi | hapattimeen | hapattimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hapattimella | hapattimilla |
ablatiivi | hapattimelta | hapattimilta |
allatiivi | hapattimelle | hapattimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hapattimena (hapatinna) |
hapattimina |
translatiivi | hapattimeksi | hapattimiksi |
abessiivi | hapattimetta | hapattimitta |
instruktiivi | – | hapattimin |
komitatiivi | – | hapattimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hapattime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hapatin- |
Verbi muokkaa
hapatin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä hapattaa