hapsuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahapsuttaminen (38)
- teonnimi verbistä hapsuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hapsuttaminen | hapsuttamiset |
| genetiivi | hapsuttamisen | hapsuttamisten hapsuttamisien |
| partitiivi | hapsuttamista | hapsuttamisia |
| akkusatiivi | hapsuttaminen; hapsuttamisen |
hapsuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hapsuttamisessa | hapsuttamisissa |
| elatiivi | hapsuttamisesta | hapsuttamisista |
| illatiivi | hapsuttamiseen | hapsuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hapsuttamisella | hapsuttamisilla |
| ablatiivi | hapsuttamiselta | hapsuttamisilta |
| allatiivi | hapsuttamiselle | hapsuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hapsuttamisena (hapsuttamisna) |
hapsuttamisina |
| translatiivi | hapsuttamiseksi | hapsuttamisiksi |
| abessiivi | hapsuttamisetta | hapsuttamisitta |
| instruktiivi | – | hapsuttamisin |
| komitatiivi | – | hapsuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hapsuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hapsuttamis- | |