harjaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharjaaminen (38)
- teonnimi verbistä harjata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harjaaminen | harjaamiset |
| genetiivi | harjaamisen | harjaamisten harjaamisien |
| partitiivi | harjaamista | harjaamisia |
| akkusatiivi | harjaaminen; harjaamisen |
harjaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harjaamisessa | harjaamisissa |
| elatiivi | harjaamisesta | harjaamisista |
| illatiivi | harjaamiseen | harjaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harjaamisella | harjaamisilla |
| ablatiivi | harjaamiselta | harjaamisilta |
| allatiivi | harjaamiselle | harjaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harjaamisena (harjaamisna) |
harjaamisina |
| translatiivi | harjaamiseksi | harjaamisiksi |
| abessiivi | harjaamisetta | harjaamisitta |
| instruktiivi | – | harjaamisin |
| komitatiivi | – | harjaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harjaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harjaamis- | |