harmonisoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharmonisoiminen (38)
- teonnimi verbistä harmonisoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harmonisoiminen | harmonisoimiset |
genetiivi | harmonisoimisen | harmonisoimisten harmonisoimisien |
partitiivi | harmonisoimista | harmonisoimisia |
akkusatiivi | harmonisoiminen; harmonisoimisen |
harmonisoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harmonisoimisessa | harmonisoimisissa |
elatiivi | harmonisoimisesta | harmonisoimisista |
illatiivi | harmonisoimiseen | harmonisoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harmonisoimisella | harmonisoimisilla |
ablatiivi | harmonisoimiselta | harmonisoimisilta |
allatiivi | harmonisoimiselle | harmonisoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harmonisoimisena (harmonisoimisna) |
harmonisoimisina |
translatiivi | harmonisoimiseksi | harmonisoimisiksi |
abessiivi | harmonisoimisetta | harmonisoimisitta |
instruktiivi | – | harmonisoimisin |
komitatiivi | – | harmonisoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harmonisoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
harmonisoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi harmonisoida + johdin -minen