harottanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaharottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä harottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harottanut | harottaneet |
| genetiivi | harottaneen | harottaneiden harottaneitten |
| partitiivi | harottanutta | harottaneita |
| akkusatiivi | harottanut; harottaneen | harottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harottaneessa | harottaneissa |
| elatiivi | harottaneesta | harottaneista |
| illatiivi | harottaneeseen | harottaneisiin harottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harottaneella | harottaneilla |
| ablatiivi | harottaneelta | harottaneilta |
| allatiivi | harottaneelle | harottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harottaneena | harottaneina |
| translatiivi | harottaneeksi | harottaneiksi |
| abessiivi | harottaneetta | harottaneitta |
| instruktiivi | – | harottanein |
| komitatiivi | – | harottaneine |