harppaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharppaaminen (38)
- teonnimi verbistä harpata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harppaaminen | harppaamiset |
genetiivi | harppaamisen | harppaamisten harppaamisien |
partitiivi | harppaamista | harppaamisia |
akkusatiivi | harppaaminen; harppaamisen |
harppaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harppaamisessa | harppaamisissa |
elatiivi | harppaamisesta | harppaamisista |
illatiivi | harppaamiseen | harppaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harppaamisella | harppaamisilla |
ablatiivi | harppaamiselta | harppaamisilta |
allatiivi | harppaamiselle | harppaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harppaamisena (harppaamisna) |
harppaamisina |
translatiivi | harppaamiseksi | harppaamisiksi |
abessiivi | harppaamisetta | harppaamisitta |
instruktiivi | – | harppaamisin |
komitatiivi | – | harppaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harppaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
harppaamis- |