harrastaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharrastaja (10)
- henkilö, joka harjoittaa jotakin toimintaa yl. vapaa-ajan vietteenä
- jonkin alan ei-ammatillinen harjoittaja, amatööri
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑrːɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: har‧ras‧ta‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harrastaja | harrastajat |
| genetiivi | harrastajan | harrastajien (harrastajain) |
| partitiivi | harrastajaa | harrastajia |
| akkusatiivi | harrastaja; harrastajan |
harrastajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harrastajassa | harrastajissa |
| elatiivi | harrastajasta | harrastajista |
| illatiivi | harrastajaan | harrastajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harrastajalla | harrastajilla |
| ablatiivi | harrastajalta | harrastajilta |
| allatiivi | harrastajalle | harrastajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harrastajana | harrastajina |
| translatiivi | harrastajaksi | harrastajiksi |
| abessiivi | harrastajatta | harrastajitta |
| instruktiivi | – | harrastajin |
| komitatiivi | – | harrastajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harrastaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- harrastaja Kielitoimiston sanakirjassa