harrastaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharrastaja (10)
- henkilö, joka harjoittaa jotakin toimintaa yl. vapaa-ajan vietteenä
- jonkin alan ei-ammatillinen harjoittaja, amatööri
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑrːɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: har‧ras‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harrastaja | harrastajat |
genetiivi | harrastajan | harrastajien (harrastajain) |
partitiivi | harrastajaa | harrastajia |
akkusatiivi | harrastaja; harrastajan |
harrastajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harrastajassa | harrastajissa |
elatiivi | harrastajasta | harrastajista |
illatiivi | harrastajaan | harrastajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harrastajalla | harrastajilla |
ablatiivi | harrastajalta | harrastajilta |
allatiivi | harrastajalle | harrastajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harrastajana | harrastajina |
translatiivi | harrastajaksi | harrastajiksi |
abessiivi | harrastajatta | harrastajitta |
instruktiivi | – | harrastajin |
komitatiivi | – | harrastajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harrastaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa2. ei-ammatillinen
Ks. amatööri |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaelokuvaharrastaja, harrastajakirjoittaja, harrastajapiiri, harrastajataiteilija, harrastajateatteri, lintuharrastaja, musiikinharrastaja, teatterinharrastaja
Aiheesta muualla
muokkaa- harrastaja Kielitoimiston sanakirjassa