Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hartaus

  1. se, että on harras
  2. hartaustilaisuus, hartaushetki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑrt̪ɑus/ tai /ˈhɑrt̪ɑu̯s/
  • tavutus: har‧ta‧us / har‧taus

Etymologia muokkaa

sanan harras vartalosta harta- ja suffiksista -us

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hartaus hartaudet
genetiivi hartauden hartauksien
partitiivi hartautta hartauksia
akkusatiivi hartaus;
hartauden
hartaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hartaudessa hartauksissa
elatiivi hartaudesta hartauksista
illatiivi hartauteen hartauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hartaudella hartauksilla
ablatiivi hartaudelta hartauksilta
allatiivi hartaudelle hartauksille
muut sijamuodot
essiivi hartautena hartauksina
translatiivi hartaudeksi hartauksiksi
abessiivi hartaudetta hartauksitta
instruktiivi hartauksin
komitatiivi hartauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hartaude-
vahva vartalo hartaute-
konsonantti-
vartalo
hartaut-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aamuhartaus, hartaudenharjoitus, hartaushetki, hartaustilaisuus, iltahartaus, radiohartaus, saattohartaus, sairaalahartaus, suruhartaus, sävelhartaus

Aiheesta muualla muokkaa

  • hartaus Kielitoimiston sanakirjassa