hattuuntuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahattuuntuminen (38)
- teonnimi verbistä hattuuntua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hattuuntuminen | hattuuntumiset |
| genetiivi | hattuuntumisen | hattuuntumisten hattuuntumisien |
| partitiivi | hattuuntumista | hattuuntumisia |
| akkusatiivi | hattuuntuminen; hattuuntumisen |
hattuuntumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hattuuntumisessa | hattuuntumisissa |
| elatiivi | hattuuntumisesta | hattuuntumisista |
| illatiivi | hattuuntumiseen | hattuuntumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hattuuntumisella | hattuuntumisilla |
| ablatiivi | hattuuntumiselta | hattuuntumisilta |
| allatiivi | hattuuntumiselle | hattuuntumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hattuuntumisena (hattuuntumisna) |
hattuuntumisina |
| translatiivi | hattuuntumiseksi | hattuuntumisiksi |
| abessiivi | hattuuntumisetta | hattuuntumisitta |
| instruktiivi | – | hattuuntumisin |
| komitatiivi | – | hattuuntumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hattuuntumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hattuuntumis- | |
Etymologia
muokkaaverbi hattuuntua + johdin -minen