Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hauskuus (40)

  1. se, että on hauska

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑu̯skuːs/
  • tavutus: haus‧kuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hauskuus hauskuudet
genetiivi hauskuuden hauskuuksien
partitiivi hauskuutta hauskuuksia
akkusatiivi hauskuus;
hauskuuden
hauskuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hauskuudessa hauskuuksissa
elatiivi hauskuudesta hauskuuksista
illatiivi hauskuuteen hauskuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hauskuudella hauskuuksilla
ablatiivi hauskuudelta hauskuuksilta
allatiivi hauskuudelle hauskuuksille
muut sijamuodot
essiivi hauskuutena hauskuuksina
translatiivi hauskuudeksi hauskuuksiksi
abessiivi hauskuudetta hauskuuksitta
instruktiivi hauskuuksin
komitatiivi hauskuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hauskuude-
vahva vartalo hauskuute-
konsonantti-
vartalo
hauskuut-

Etymologia muokkaa

sanan hauska vartalosta hausk- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa