hauskuuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahauskuuttaminen (38)
- teonnimi verbistä hauskuuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hauskuuttaminen | hauskuuttamiset |
genetiivi | hauskuuttamisen | hauskuuttamisten hauskuuttamisien |
partitiivi | hauskuuttamista | hauskuuttamisia |
akkusatiivi | hauskuuttaminen; hauskuuttamisen |
hauskuuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hauskuuttamisessa | hauskuuttamisissa |
elatiivi | hauskuuttamisesta | hauskuuttamisista |
illatiivi | hauskuuttamiseen | hauskuuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hauskuuttamisella | hauskuuttamisilla |
ablatiivi | hauskuuttamiselta | hauskuuttamisilta |
allatiivi | hauskuuttamiselle | hauskuuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hauskuuttamisena (hauskuuttamisna) |
hauskuuttamisina |
translatiivi | hauskuuttamiseksi | hauskuuttamisiksi |
abessiivi | hauskuuttamisetta | hauskuuttamisitta |
instruktiivi | – | hauskuuttamisin |
komitatiivi | – | hauskuuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hauskuuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hauskuuttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hauskuuttaa + johdin -minen