havahduttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahavahduttaminen (38)
- teonnimi verbistä havahduttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | havahduttaminen | havahduttamiset |
| genetiivi | havahduttamisen | havahduttamisten havahduttamisien |
| partitiivi | havahduttamista | havahduttamisia |
| akkusatiivi | havahduttaminen; havahduttamisen |
havahduttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | havahduttamisessa | havahduttamisissa |
| elatiivi | havahduttamisesta | havahduttamisista |
| illatiivi | havahduttamiseen | havahduttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | havahduttamisella | havahduttamisilla |
| ablatiivi | havahduttamiselta | havahduttamisilta |
| allatiivi | havahduttamiselle | havahduttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | havahduttamisena (havahduttamisna) |
havahduttamisina |
| translatiivi | havahduttamiseksi | havahduttamisiksi |
| abessiivi | havahduttamisetta | havahduttamisitta |
| instruktiivi | – | havahduttamisin |
| komitatiivi | – | havahduttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | havahduttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
havahduttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi havahduttaa + johdin -minen