heijasteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaheijasteleminen (38)
- teonnimi verbistä heijastella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heijasteleminen | heijastelemiset |
genetiivi | heijastelemisen | heijastelemisten heijastelemisien |
partitiivi | heijastelemista | heijastelemisia |
akkusatiivi | heijasteleminen; heijastelemisen |
heijastelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heijastelemisessa | heijastelemisissa |
elatiivi | heijastelemisesta | heijastelemisista |
illatiivi | heijastelemiseen | heijastelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heijastelemisella | heijastelemisilla |
ablatiivi | heijastelemiselta | heijastelemisilta |
allatiivi | heijastelemiselle | heijastelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heijastelemisena (heijastelemisna) |
heijastelemisina |
translatiivi | heijastelemiseksi | heijastelemisiksi |
abessiivi | heijastelemisetta | heijastelemisitta |
instruktiivi | – | heijastelemisin |
komitatiivi | – | heijastelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heijastelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
heijastelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi heijastella + johdin -minen