Substantiivi

muokkaa

heikennys (39)

  1. heikentäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhei̯kenːys/
  • tavutus: hei‧ken‧nys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heikennys heikennykset
genetiivi heikennyksen heikennysten
heikennyksien
partitiivi heikennystä heikennyksiä
akkusatiivi heikennys;
heikennyksen
heikennykset
sisäpaikallissijat
inessiivi heikennyksessä heikennyksissä
elatiivi heikennyksestä heikennyksistä
illatiivi heikennykseen heikennyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi heikennyksellä heikennyksillä
ablatiivi heikennykseltä heikennyksiltä
allatiivi heikennykselle heikennyksille
muut sijamuodot
essiivi heikennyksenä heikennyksinä
translatiivi heikennykseksi heikennyksiksi
abessiivi heikennyksettä heikennyksittä
instruktiivi heikennyksin
komitatiivi heikennyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heikennykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
heikennys-

Etymologia

muokkaa

verbi heikentää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa