heikentyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaheikentyminen (38)
- teonnimi verbistä heikentyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heikentyminen | heikentymiset |
| genetiivi | heikentymisen | heikentymisten heikentymisien |
| partitiivi | heikentymistä | heikentymisiä |
| akkusatiivi | heikentyminen; heikentymisen |
heikentymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heikentymisessä | heikentymisissä |
| elatiivi | heikentymisestä | heikentymisistä |
| illatiivi | heikentymiseen | heikentymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heikentymisellä | heikentymisillä |
| ablatiivi | heikentymiseltä | heikentymisiltä |
| allatiivi | heikentymiselle | heikentymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heikentymisenä (heikentymisnä) |
heikentymisinä |
| translatiivi | heikentymiseksi | heikentymisiksi |
| abessiivi | heikentymisettä | heikentymisittä |
| instruktiivi | – | heikentymisin |
| komitatiivi | – | heikentymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heikentymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
heikentymis- | |