heittäytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaheittäytyminen (38)
- teonnimi verbistä heittäytyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heittäytyminen | heittäytymiset |
genetiivi | heittäytymisen | heittäytymisten heittäytymisien |
partitiivi | heittäytymistä | heittäytymisiä |
akkusatiivi | heittäytyminen; heittäytymisen |
heittäytymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heittäytymisessä | heittäytymisissä |
elatiivi | heittäytymisestä | heittäytymisistä |
illatiivi | heittäytymiseen | heittäytymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heittäytymisellä | heittäytymisillä |
ablatiivi | heittäytymiseltä | heittäytymisiltä |
allatiivi | heittäytymiselle | heittäytymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heittäytymisenä (heittäytymisnä) |
heittäytymisinä |
translatiivi | heittäytymiseksi | heittäytymisiksi |
abessiivi | heittäytymisettä | heittäytymisittä |
instruktiivi | – | heittäytymisin |
komitatiivi | – | heittäytymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heittäytymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
heittäytymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi heittäytyä + johdin -minen