helähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahelähteleminen (38)
- teonnimi verbistä helähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helähteleminen | helähtelemiset |
genetiivi | helähtelemisen | helähtelemisten helähtelemisien |
partitiivi | helähtelemistä | helähtelemisiä |
akkusatiivi | helähteleminen; helähtelemisen |
helähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helähtelemisessä | helähtelemisissä |
elatiivi | helähtelemisestä | helähtelemisistä |
illatiivi | helähtelemiseen | helähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helähtelemisellä | helähtelemisillä |
ablatiivi | helähtelemiseltä | helähtelemisiltä |
allatiivi | helähtelemiselle | helähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helähtelemisenä (helähtelemisnä) |
helähtelemisinä |
translatiivi | helähtelemiseksi | helähtelemisiksi |
abessiivi | helähtelemisettä | helähtelemisittä |
instruktiivi | – | helähtelemisin |
komitatiivi | – | helähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | helähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
helähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi helähdellä + johdin -minen