helkytteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahelkytteleminen (38)
- teonnimi verbistä helkytellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helkytteleminen | helkyttelemiset |
genetiivi | helkyttelemisen | helkyttelemisten helkyttelemisien |
partitiivi | helkyttelemistä | helkyttelemisiä |
akkusatiivi | helkytteleminen; helkyttelemisen |
helkyttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helkyttelemisessä | helkyttelemisissä |
elatiivi | helkyttelemisestä | helkyttelemisistä |
illatiivi | helkyttelemiseen | helkyttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helkyttelemisellä | helkyttelemisillä |
ablatiivi | helkyttelemiseltä | helkyttelemisiltä |
allatiivi | helkyttelemiselle | helkyttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helkyttelemisenä (helkyttelemisnä) |
helkyttelemisinä |
translatiivi | helkyttelemiseksi | helkyttelemisiksi |
abessiivi | helkyttelemisettä | helkyttelemisittä |
instruktiivi | – | helkyttelemisin |
komitatiivi | – | helkyttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | helkyttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
helkyttelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi helkytellä + johdin -minen