henkäisy
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahenkäisy (2)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | henkäisy | henkäisyt |
genetiivi | henkäisyn | henkäisyjen henkäisyiden henkäisyitten |
partitiivi | henkäisyä | henkäisyitä henkäisyjä |
akkusatiivi | henkäisy; henkäisyn |
henkäisyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | henkäisyssä | henkäisyissä |
elatiivi | henkäisystä | henkäisyistä |
illatiivi | henkäisyyn | henkäisyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | henkäisyllä | henkäisyillä |
ablatiivi | henkäisyltä | henkäisyiltä |
allatiivi | henkäisylle | henkäisyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | henkäisynä | henkäisyinä |
translatiivi | henkäisyksi | henkäisyiksi |
abessiivi | henkäisyttä | henkäisyittä |
instruktiivi | – | henkäisyin |
komitatiivi | – | henkäisyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | henkäisy- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |