henkari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) vaateripustin
- ripustaa henkariin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈheŋkɑri/
- tavutus: hen‧ka‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | henkari | henkarit |
genetiivi | henkarin | henkarien henkareiden henkareitten |
partitiivi | henkaria | henkareita henkareja |
akkusatiivi | henkari; henkarin |
henkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | henkarissa | henkareissa |
elatiivi | henkarista | henkareista |
illatiivi | henkariin | henkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | henkarilla | henkareilla |
ablatiivi | henkarilta | henkareilta |
allatiivi | henkarille | henkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | henkarina | henkareina |
translatiivi | henkariksi | henkareiksi |
abessiivi | henkaritta | henkareitta |
instruktiivi | – | henkarein |
komitatiivi | – | henkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | henkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- svetisismi; ruotsin kielen (kläd)hängare
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- henkari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6