Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

henkilöinti (5-J)

  1. henkilöiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈheŋkiˌløi̯nt̪i/
  • tavutus: hen‧ki‧löin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi henkilöinti henkilöinnit
genetiivi henkilöinnin henkilöintien
(henkilöintein)
partitiivi henkilöintiä henkilöintejä
akkusatiivi henkilöinti;
henkilöinnin
henkilöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi henkilöinnissä henkilöinneissä
elatiivi henkilöinnistä henkilöinneistä
illatiivi henkilöintiin henkilöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi henkilöinnillä henkilöinneillä
ablatiivi henkilöinniltä henkilöinneiltä
allatiivi henkilöinnille henkilöinneille
muut sijamuodot
essiivi henkilöintinä henkilöinteinä
translatiivi henkilöinniksi henkilöinneiksi
abessiivi henkilöinnittä henkilöinneittä
instruktiivi henkilöinnein
komitatiivi henkilöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo henkilöinni-
vahva vartalo henkilöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa