herkuttelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaherkuttelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈherkut̪ˌt̪elu/
- tavutus: her‧kut‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | herkuttelu | herkuttelut |
genetiivi | herkuttelun | herkuttelujen herkutteluiden herkutteluitten |
partitiivi | herkuttelua | herkutteluita herkutteluja |
akkusatiivi | herkuttelu; herkuttelun |
herkuttelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | herkuttelussa | herkutteluissa |
elatiivi | herkuttelusta | herkutteluista |
illatiivi | herkutteluun | herkutteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | herkuttelulla | herkutteluilla |
ablatiivi | herkuttelulta | herkutteluilta |
allatiivi | herkuttelulle | herkutteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | herkutteluna | herkutteluina |
translatiivi | herkutteluksi | herkutteluiksi |
abessiivi | herkuttelutta | herkutteluitta |
instruktiivi | – | herkutteluin |
komitatiivi | – | herkutteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | herkuttelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi herkutella + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. herkutteleminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- herkuttelu Kielitoimiston sanakirjassa