hermostunut

Suomi

Adjektiivi

hermostunut (47) (komparatiivi hermostuneempi, superlatiivi hermostunein) (taivutus[luo]) [her·mos·tu·nut]

1. jännittynyt, levoton, huolestunut
2. vihainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈhermosˌt̪unut̪/
• tavutus: her‧mos‧tu‧nut

Käännökset

1. jännittynyt

englanti: uptight, nervous, tense kroaatti: nervozan ruotsi: spänd, nervös, byxis, rastlös

venäjä: нервный viro: närviline

Liittyvät sanat

• hermoileva
• hermoilla
• hermostua
• äreä

Vastakohdat

• rauhallinen
• rentoutunut

Johdokset

• adverbit: hermostuneesti
• substantiivit: hermostuneisuus

Aiheesta muualla

• hermostunut Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 635, 959 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

hermostunut

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hermostua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hermostunut	hermostuneet
genetiivi	hermostuneen	hermostuneiden hermostuneitten
partitiivi	hermostunutta	hermostuneita
akkusatiivi	hermostunut; hermostuneen	hermostuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hermostuneessa	hermostuneissa
elatiivi	hermostuneesta	hermostuneista
illatiivi	hermostuneeseen	hermostuneisiin hermostuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hermostuneella	hermostuneilla
ablatiivi	hermostuneelta	hermostuneilta
allatiivi	hermostuneelle	hermostuneille
muut sijamuodot
essiivi	hermostuneena	hermostuneina
translatiivi	hermostuneeksi	hermostuneiksi
abessiivi	hermostuneetta	hermostuneitta
instruktiivi	–	hermostunein
komitatiivi	–	hermostuneine