Substantiivi

muokkaa

hessoniitti (5-C)

  1. ruskeankeltaisia ja punertavan oransseja granaatteja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hessoniitti hessoniitit
genetiivi hessoniitin hessoniittien
(hessoniittein)
partitiivi hessoniittia hessoniitteja
akkusatiivi hessoniitti;
hessoniitin
hessoniitit
sisäpaikallissijat
inessiivi hessoniitissa hessoniiteissa
elatiivi hessoniitista hessoniiteista
illatiivi hessoniittiin hessoniitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hessoniitilla hessoniiteilla
ablatiivi hessoniitilta hessoniiteilta
allatiivi hessoniitille hessoniiteille
muut sijamuodot
essiivi hessoniittina hessoniitteina
translatiivi hessoniitiksi hessoniiteiksi
abessiivi hessoniititta hessoniiteitta
instruktiivi hessoniitein
komitatiivi hessoniitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hessoniiti-
vahva vartalo hessoniitti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • muinaiskreikan adjektiivista ἧσσον (hesson) < komparatiivimuoto sanasta κακός (kakos, ’huono’, ’heikkolaatuinen’, ’arvoton’, ’kelvoton’)

Käännökset

muokkaa