hevosteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahevosteleminen (38)
- teonnimi verbistä hevostella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hevosteleminen | hevostelemiset |
genetiivi | hevostelemisen | hevostelemisten hevostelemisien |
partitiivi | hevostelemista | hevostelemisia |
akkusatiivi | hevosteleminen; hevostelemisen |
hevostelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hevostelemisessa | hevostelemisissa |
elatiivi | hevostelemisesta | hevostelemisista |
illatiivi | hevostelemiseen | hevostelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hevostelemisella | hevostelemisilla |
ablatiivi | hevostelemiselta | hevostelemisilta |
allatiivi | hevostelemiselle | hevostelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hevostelemisena (hevostelemisna) |
hevostelemisina |
translatiivi | hevostelemiseksi | hevostelemisiksi |
abessiivi | hevostelemisetta | hevostelemisitta |
instruktiivi | – | hevostelemisin |
komitatiivi | – | hevostelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hevostelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hevostelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hevostella + johdin -minen