hidastelu

Suomi

Substantiivi

hidastelu (2)

hidasteleminen; se, että hidastellaan

Ääntäminen

IPA: /ˈhidɑsˌt̪elu/
tavutus: hi‧das‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hidastelu	hidastelut
genetiivi	hidastelun	hidastelujen hidasteluiden hidasteluitten
partitiivi	hidastelua	hidasteluita hidasteluja
akkusatiivi	hidastelu; hidastelun	hidastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hidastelussa	hidasteluissa
elatiivi	hidastelusta	hidasteluista
illatiivi	hidasteluun	hidasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hidastelulla	hidasteluilla
ablatiivi	hidastelulta	hidasteluilta
allatiivi	hidastelulle	hidasteluille
muut sijamuodot
essiivi	hidasteluna	hidasteluina
translatiivi	hidasteluksi	hidasteluiksi
abessiivi	hidastelutta	hidasteluitta
instruktiivi	–	hidasteluin
komitatiivi	–	hidasteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hidastelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi hidastella (vokaalivartalo hidastel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. hidasteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hidastelu Kielitoimiston sanakirjassa