hidastuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahidastuminen (38)
- teonnimi verbistä hidastua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hidastuminen | hidastumiset |
genetiivi | hidastumisen | hidastumisten hidastumisien |
partitiivi | hidastumista | hidastumisia |
akkusatiivi | hidastuminen; hidastumisen |
hidastumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hidastumisessa | hidastumisissa |
elatiivi | hidastumisesta | hidastumisista |
illatiivi | hidastumiseen | hidastumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hidastumisella | hidastumisilla |
ablatiivi | hidastumiselta | hidastumisilta |
allatiivi | hidastumiselle | hidastumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hidastumisena (hidastumisna) |
hidastumisina |
translatiivi | hidastumiseksi | hidastumisiksi |
abessiivi | hidastumisetta | hidastumisitta |
instruktiivi | – | hidastumisin |
komitatiivi | – | hidastumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hidastumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hidastumis- |