hienonnin
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- laite, jolla hienonnetaan (pilkotaan hienoksi)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hienonnin | hienontimet |
| genetiivi | hienontimen | hienontimien hienonninten |
| partitiivi | hienonninta | hienontimia |
| akkusatiivi | hienonnin; hienontimen |
hienontimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hienontimessa | hienontimissa |
| elatiivi | hienontimesta | hienontimista |
| illatiivi | hienontimeen | hienontimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hienontimella | hienontimilla |
| ablatiivi | hienontimelta | hienontimilta |
| allatiivi | hienontimelle | hienontimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hienontimena (hienonninna) |
hienontimina |
| translatiivi | hienontimeksi | hienontimiksi |
| abessiivi | hienontimetta | hienontimitta |
| instruktiivi | – | hienontimin |
| komitatiivi | – | hienontimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hienontime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hienonnin- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. laite, jolla hienonnetaan
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- hienonnin Kielitoimiston sanakirjassa