hienostelija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hienostelija (12)
- henkilö, joka hienostelee
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hienostelija | hienostelijat |
| genetiivi | hienostelijan | hienostelijoiden hienostelijoitten (hienostelijain) |
| partitiivi | hienostelijaa | hienostelijoita |
| akkusatiivi | hienostelija; hienostelijan |
hienostelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hienostelijassa | hienostelijoissa |
| elatiivi | hienostelijasta | hienostelijoista |
| illatiivi | hienostelijaan | hienostelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hienostelijalla | hienostelijoilla |
| ablatiivi | hienostelijalta | hienostelijoilta |
| allatiivi | hienostelijalle | hienostelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hienostelijana | hienostelijoina |
| translatiivi | hienostelijaksi | hienostelijoiksi |
| abessiivi | hienostelijatta | hienostelijoitta |
| instruktiivi | – | hienostelijoin |
| komitatiivi | – | hienostelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hienostelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka hienostelee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- hienostelija Kielitoimiston sanakirjassa