hienostelu

Suomi

Substantiivi

hienostelu (2)

hienosteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhie̯nosˌt̪elu/
tavutus: hie‧nos‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hienostelu	hienostelut
genetiivi	hienostelun	hienostelujen hienosteluiden hienosteluitten
partitiivi	hienostelua	hienosteluita hienosteluja
akkusatiivi	hienostelu; hienostelun	hienostelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hienostelussa	hienosteluissa
elatiivi	hienostelusta	hienosteluista
illatiivi	hienosteluun	hienosteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hienostelulla	hienosteluilla
ablatiivi	hienostelulta	hienosteluilta
allatiivi	hienostelulle	hienosteluille
muut sijamuodot
essiivi	hienosteluna	hienosteluina
translatiivi	hienosteluksi	hienosteluiksi
abessiivi	hienostelutta	hienosteluitta
instruktiivi	–	hienosteluin
komitatiivi	–	hienosteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hienostelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi hienostella (vokaalivartalo hienostel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. hienosteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hienostelu Kielitoimiston sanakirjassa