hienosto

Suomi

Substantiivi

hienosto (2) (kollektiivinen)

sivistynyt tai hyvin toimeentuleva kansanosa

Ääntäminen

IPA: /ˈhie̯nost̪o/
tavutus: hie‧nos‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hienosto	hienostot
genetiivi	hienoston	hienostojen hienostoiden hienostoitten
partitiivi	hienostoa	hienostoita hienostoja
akkusatiivi	hienosto; hienoston	hienostot
sisäpaikallissijat
inessiivi	hienostossa	hienostoissa
elatiivi	hienostosta	hienostoista
illatiivi	hienostoon	hienostoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hienostolla	hienostoilla
ablatiivi	hienostolta	hienostoilta
allatiivi	hienostolle	hienostoille
muut sijamuodot
essiivi	hienostona	hienostoina
translatiivi	hienostoksi	hienostoiksi
abessiivi	hienostotta	hienostoitta
instruktiivi	–	hienostoin
komitatiivi	–	hienostoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hienosto-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. sivistynyt tai hyvin toimeentuleva kansanosa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hienostorouva