Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hienotunteisuus (40)

  1. se, että on hienotunteinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hienotunteisuus hienotunteisuudet
genetiivi hienotunteisuuden hienotunteisuuksien
partitiivi hienotunteisuutta hienotunteisuuksia
akkusatiivi hienotunteisuus;
hienotunteisuuden
hienotunteisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hienotunteisuudessa hienotunteisuuksissa
elatiivi hienotunteisuudesta hienotunteisuuksista
illatiivi hienotunteisuuteen hienotunteisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hienotunteisuudella hienotunteisuuksilla
ablatiivi hienotunteisuudelta hienotunteisuuksilta
allatiivi hienotunteisuudelle hienotunteisuuksille
muut sijamuodot
essiivi hienotunteisuutena hienotunteisuuksina
translatiivi hienotunteisuudeksi hienotunteisuuksiksi
abessiivi hienotunteisuudetta hienotunteisuuksitta
instruktiivi hienotunteisuuksin
komitatiivi hienotunteisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hienotunteisuude-
vahva vartalo hienotunteisuute-
konsonantti-
vartalo
hienotunteisuut-

Etymologia muokkaa

sanan hienotunteinen vartalosta hienotunteis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa