hierominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahierominen (38)
- teonnimi verbistä hieroa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hierominen | hieromiset |
| genetiivi | hieromisen | hieromisten hieromisien |
| partitiivi | hieromista | hieromisia |
| akkusatiivi | hierominen; hieromisen |
hieromiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hieromisessa | hieromisissa |
| elatiivi | hieromisesta | hieromisista |
| illatiivi | hieromiseen | hieromisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hieromisella | hieromisilla |
| ablatiivi | hieromiselta | hieromisilta |
| allatiivi | hieromiselle | hieromisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hieromisena (hieromisna) |
hieromisina |
| translatiivi | hieromiseksi | hieromisiksi |
| abessiivi | hieromisetta | hieromisitta |
| instruktiivi | – | hieromisin |
| komitatiivi | – | hieromisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hieromise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hieromis- | |