hihkunta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhihkunt̪ɑ/
- tavutus: hih‧kun‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hihkunta | hihkunnat |
| genetiivi | hihkunnan | hihkuntojen (hihkuntain) |
| partitiivi | hihkuntaa | hihkuntoja |
| akkusatiivi | hihkunta; hihkunnan |
hihkunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hihkunnassa | hihkunnoissa |
| elatiivi | hihkunnasta | hihkunnoista |
| illatiivi | hihkuntaan | hihkuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hihkunnalla | hihkunnoilla |
| ablatiivi | hihkunnalta | hihkunnoilta |
| allatiivi | hihkunnalle | hihkunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hihkuntana | hihkuntoina |
| translatiivi | hihkunnaksi | hihkunnoiksi |
| abessiivi | hihkunnatta | hihkunnoitta |
| instruktiivi | – | hihkunnoin |
| komitatiivi | – | hihkuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hihkunna- | |
| vahva vartalo | hihkunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. hihkuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- hihkunta Kielitoimiston sanakirjassa