hiihtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiihtäminen (38)
- teonnimi verbistä hiihtää
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiihtäminen | hiihtämiset |
| genetiivi | hiihtämisen | hiihtämisten hiihtämisien |
| partitiivi | hiihtämistä | hiihtämisiä |
| akkusatiivi | hiihtäminen; hiihtämisen |
hiihtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiihtämisessä | hiihtämisissä |
| elatiivi | hiihtämisestä | hiihtämisistä |
| illatiivi | hiihtämiseen | hiihtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiihtämisellä | hiihtämisillä |
| ablatiivi | hiihtämiseltä | hiihtämisiltä |
| allatiivi | hiihtämiselle | hiihtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiihtämisenä (hiihtämisnä) |
hiihtämisinä |
| translatiivi | hiihtämiseksi | hiihtämisiksi |
| abessiivi | hiihtämisettä | hiihtämisittä |
| instruktiivi | – | hiihtämisin |
| komitatiivi | – | hiihtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiihtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiihtämis- | |