Substantiivi

muokkaa

hiihtely (2)

  1. hiihteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhiːht̪ely/
  • tavutus: hiih‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiihtely hiihtelyt
genetiivi hiihtelyn hiihtelyjen
hiihtelyiden
hiihtelyitten
partitiivi hiihtelyä hiihtelyitä
hiihtelyjä
akkusatiivi hiihtely;
hiihtelyn
hiihtelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi hiihtelyssä hiihtelyissä
elatiivi hiihtelystä hiihtelyistä
illatiivi hiihtelyyn hiihtelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiihtelyllä hiihtelyillä
ablatiivi hiihtelyltä hiihtelyiltä
allatiivi hiihtelylle hiihtelyille
muut sijamuodot
essiivi hiihtelynä hiihtelyinä
translatiivi hiihtelyksi hiihtelyiksi
abessiivi hiihtelyttä hiihtelyittä
instruktiivi hiihtelyin
komitatiivi hiihtelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiihtely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi hiihdellä + johdin -y

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa