hiilari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiilari (6)
- (arkikieltä) hiilihydraatti ravinnossa
- Hiilareita vähentämällä kondikseen (iltalehti)
- Karppaaja ei huoli hiilareita (hs.fi)
- (puhekieltä) hiilikuitu
Taivutus
muokkaaTaivutus (yleiskielessä) | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiilari | hiilarit |
genetiivi | hiilarin | hiilarien hiilareiden hiilareitten |
partitiivi | hiilaria | hiilareita hiilareja |
akkusatiivi | hiilari; hiilarin |
hiilarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiilarissa | hiilareissa |
elatiivi | hiilarista | hiilareista |
illatiivi | hiilariin | hiilareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiilarilla | hiilareilla |
ablatiivi | hiilarilta | hiilareilta |
allatiivi | hiilarille | hiilareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiilarina | hiilareina |
translatiivi | hiilariksi | hiilareiksi |
abessiivi | hiilaritta | hiilareitta |
instruktiivi | – | hiilarein |
komitatiivi | – | hiilareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiilari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hiilari Kielitoimiston sanakirjassa