Substantiivi

muokkaa

hiiro (1)

  1. hiirojen suvun (Colius) laji tai yksilö
  2. (lähinnä monikossa) hiirojen heimon (Coliidae) laji tai yksilö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiiro hiirot
genetiivi hiiron hiirojen
partitiivi hiiroa hiiroja
akkusatiivi hiiro;
hiiron
hiirot
sisäpaikallissijat
inessiivi hiirossa hiiroissa
elatiivi hiirosta hiiroista
illatiivi hiiroon hiiroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiirolla hiiroilla
ablatiivi hiirolta hiiroilta
allatiivi hiirolle hiiroille
muut sijamuodot
essiivi hiirona hiiroina
translatiivi hiiroksi hiiroiksi
abessiivi hiirotta hiiroitta
instruktiivi hiiroin
komitatiivi hiiroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiiro-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

angolanhiiro, punanaamiohiiro, sininiskahiiro, täplähiiro, valkolakkihiiro, valkoperähiiro