hiiskahdus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiiskahdus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhiːskɑhdus/
- tavutus: hiis‧kah‧dus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiiskahdus | hiiskahdukset |
genetiivi | hiiskahduksen | hiiskahdusten hiiskahduksien |
partitiivi | hiiskahdusta | hiiskahduksia |
akkusatiivi | hiiskahdus; hiiskahduksen |
hiiskahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiiskahduksessa | hiiskahduksissa |
elatiivi | hiiskahduksesta | hiiskahduksista |
illatiivi | hiiskahdukseen | hiiskahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiiskahduksella | hiiskahduksilla |
ablatiivi | hiiskahdukselta | hiiskahduksilta |
allatiivi | hiiskahdukselle | hiiskahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiiskahduksena | hiiskahduksina |
translatiivi | hiiskahdukseksi | hiiskahduksiksi |
abessiivi | hiiskahduksetta | hiiskahduksitta |
instruktiivi | – | hiiskahduksin |
komitatiivi | – | hiiskahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiiskahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hiiskahdus- |
Etymologia
muokkaaverbi hiiskahtaa + johdin -us
Käännökset
muokkaa1. hiiskahtaminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- hiiskahdus Kielitoimiston sanakirjassa