hiiviskeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiiviskeleminen (38)
- teonnimi verbistä hiiviskellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiiviskeleminen | hiiviskelemiset |
genetiivi | hiiviskelemisen | hiiviskelemisten hiiviskelemisien |
partitiivi | hiiviskelemistä | hiiviskelemisiä |
akkusatiivi | hiiviskeleminen; hiiviskelemisen |
hiiviskelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiiviskelemisessä | hiiviskelemisissä |
elatiivi | hiiviskelemisestä | hiiviskelemisistä |
illatiivi | hiiviskelemiseen | hiiviskelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiiviskelemisellä | hiiviskelemisillä |
ablatiivi | hiiviskelemiseltä | hiiviskelemisiltä |
allatiivi | hiiviskelemiselle | hiiviskelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiiviskelemisenä (hiiviskelemisnä) |
hiiviskelemisinä |
translatiivi | hiiviskelemiseksi | hiiviskelemisiksi |
abessiivi | hiiviskelemisettä | hiiviskelemisittä |
instruktiivi | – | hiiviskelemisin |
komitatiivi | – | hiiviskelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiiviskelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hiiviskelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hiiviskellä + johdin -minen