hikoileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahikoileminen (38)
- teonnimi verbistä hikoilla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hikoileminen | hikoilemiset |
| genetiivi | hikoilemisen | hikoilemisten hikoilemisien |
| partitiivi | hikoilemista | hikoilemisia |
| akkusatiivi | hikoileminen; hikoilemisen |
hikoilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hikoilemisessa | hikoilemisissa |
| elatiivi | hikoilemisesta | hikoilemisista |
| illatiivi | hikoilemiseen | hikoilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hikoilemisella | hikoilemisilla |
| ablatiivi | hikoilemiselta | hikoilemisilta |
| allatiivi | hikoilemiselle | hikoilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hikoilemisena (hikoilemisna) |
hikoilemisina |
| translatiivi | hikoilemiseksi | hikoilemisiksi |
| abessiivi | hikoilemisetta | hikoilemisitta |
| instruktiivi | – | hikoilemisin |
| komitatiivi | – | hikoilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hikoilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hikoilemis- | |