hilloaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahilloaminen (38)
- teonnimi verbistä hillota
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hilloaminen | hilloamiset |
| genetiivi | hilloamisen | hilloamisten hilloamisien |
| partitiivi | hilloamista | hilloamisia |
| akkusatiivi | hilloaminen; hilloamisen |
hilloamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hilloamisessa | hilloamisissa |
| elatiivi | hilloamisesta | hilloamisista |
| illatiivi | hilloamiseen | hilloamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hilloamisella | hilloamisilla |
| ablatiivi | hilloamiselta | hilloamisilta |
| allatiivi | hilloamiselle | hilloamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hilloamisena (hilloamisna) |
hilloamisina |
| translatiivi | hilloamiseksi | hilloamisiksi |
| abessiivi | hilloamisetta | hilloamisitta |
| instruktiivi | – | hilloamisin |
| komitatiivi | – | hilloamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hilloamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hilloamis- | |