hinauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahinauttaminen (38)
- teonnimi verbistä hinauttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinauttaminen | hinauttamiset |
| genetiivi | hinauttamisen | hinauttamisten hinauttamisien |
| partitiivi | hinauttamista | hinauttamisia |
| akkusatiivi | hinauttaminen; hinauttamisen |
hinauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hinauttamisessa | hinauttamisissa |
| elatiivi | hinauttamisesta | hinauttamisista |
| illatiivi | hinauttamiseen | hinauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hinauttamisella | hinauttamisilla |
| ablatiivi | hinauttamiselta | hinauttamisilta |
| allatiivi | hinauttamiselle | hinauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinauttamisena (hinauttamisna) |
hinauttamisina |
| translatiivi | hinauttamiseksi | hinauttamisiksi |
| abessiivi | hinauttamisetta | hinauttamisitta |
| instruktiivi | – | hinauttamisin |
| komitatiivi | – | hinauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hinauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hinauttamis- | |