Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hintelyys (40)

  1. se, että on hintelä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhint̪elyːs/
  • tavutus: hin‧te‧lyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hintelyys hintelyydet
genetiivi hintelyyden hintelyyksien
partitiivi hintelyyttä hintelyyksiä
akkusatiivi hintelyys;
hintelyyden
hintelyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi hintelyydessä hintelyyksissä
elatiivi hintelyydestä hintelyyksistä
illatiivi hintelyyteen hintelyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hintelyydellä hintelyyksillä
ablatiivi hintelyydeltä hintelyyksiltä
allatiivi hintelyydelle hintelyyksille
muut sijamuodot
essiivi hintelyytenä hintelyyksinä
translatiivi hintelyydeksi hintelyyksiksi
abessiivi hintelyydettä hintelyyksittä
instruktiivi hintelyyksin
komitatiivi hintelyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hintelyyde-
vahva vartalo hintelyyte-
konsonantti-
vartalo
hintelyyt-

Etymologia muokkaa

sanan hintelä vartalosta hintel- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa