hiostuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahiostuminen (38)
- teonnimi verbistä hiostua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiostuminen | hiostumiset |
| genetiivi | hiostumisen | hiostumisten hiostumisien |
| partitiivi | hiostumista | hiostumisia |
| akkusatiivi | hiostuminen; hiostumisen |
hiostumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiostumisessa | hiostumisissa |
| elatiivi | hiostumisesta | hiostumisista |
| illatiivi | hiostumiseen | hiostumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiostumisella | hiostumisilla |
| ablatiivi | hiostumiselta | hiostumisilta |
| allatiivi | hiostumiselle | hiostumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiostumisena (hiostumisna) |
hiostumisina |
| translatiivi | hiostumiseksi | hiostumisiksi |
| abessiivi | hiostumisetta | hiostumisitta |
| instruktiivi | – | hiostumisin |
| komitatiivi | – | hiostumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiostumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiostumis- | |