hioutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahioutuminen (38)
- teonnimi verbistä hioutua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hioutuminen | hioutumiset |
| genetiivi | hioutumisen | hioutumisten hioutumisien |
| partitiivi | hioutumista | hioutumisia |
| akkusatiivi | hioutuminen; hioutumisen |
hioutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hioutumisessa | hioutumisissa |
| elatiivi | hioutumisesta | hioutumisista |
| illatiivi | hioutumiseen | hioutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hioutumisella | hioutumisilla |
| ablatiivi | hioutumiselta | hioutumisilta |
| allatiivi | hioutumiselle | hioutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hioutumisena (hioutumisna) |
hioutumisina |
| translatiivi | hioutumiseksi | hioutumisiksi |
| abessiivi | hioutumisetta | hioutumisitta |
| instruktiivi | – | hioutumisin |
| komitatiivi | – | hioutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hioutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hioutumis- | |